Yo-kokeet ja ronttiponi

8.2.2013, Perjantai

Hurja päivä, elämäni ensimmäiset Yo-kokeet äidinkielen tekstitaidon merkeissä! (Älkää arvioiko tekstejäni tämän tiedon perusteella, blogia kirjottelen miten sattuu..) Hyvin kai menivät noi kokeet, mutta kauhee paniikki päällä koko päivän. 

Tallille luulin meneväni ihan kohtuu ajoissa, mutta paikanpäällä tajusin kellon olevan jo yli seitsämän illalla.. Noh, vähemmästäkin on sekasin kun on joutunut 6h raapustamaan jotain äikän vastauksia! Poni oli jo valmiiksi sisällä (tietysti noin myöhään) ja otin sen tallin käytävälle. Aluksi sovitin sille tuota aiemmassa postauksessa mainittua y-rintaremmiä, joka osoittautui valtavan isoksi (liian iso). Tämän lisäksi tajusin, ettei meidän valjaissa edes ole niitä lenksuja joihin y-rintaremmi tulee kiinni.. heh heh..

Kun poni oli valjaissa, raahasin sen ulos puomille. Kärrit perään ja oikean puolen ohja kiinni kuolaimeen. Sitten menin tekemään sen virheen.. otin riimun pois ponin kaulalta ja ajattelin, että kyllä se tossa nätisti seisoo ja oottaa kun kierrän kärrien takaa ponin toiselle puolelle kiinnittämään ohjan vasemman puolen. Nätisti se seisokin.. kunnes erehdyin kärrien penkiltä vetäsemään ohimennessäni lumet pois.. Poni singahti täyteen laukkaan karkuun. Jumaliste jos se ois ihminen, se ois räkäsesti nauranut mulle mennessään! Sain sen onneksi kuitenkin helposti kiinni, kun se siirtyi aika nopeasti käytiin ja rupesi tutkiskelemaan kaikkea.

Ajettiin aika lyhyesti pellolla, mutta kovaa vauhtia. Testailin vähän, että kuinkahan kovaa otus suunnilleen kipittää jos täyttä raviä pyydän. (Ensin toki alkukäynnit ja loppuun loppukäynnit.) Tallille palatessa puhuin Minnan kanssa puhelimessa ja katoin yhtäkkiä että hitto kun ontuu poni kovasti! Hurja säikähdys, poni oikeen teadraalisesti siinä tuskissaan. Tilsahan sillä oli siinä, se irti ja ei mitään ongelmaa, mutta kyllä kerkesin säikähtää!

Mukavaa oli, vaikka poni olikin vähän kierolla tuulella. Sinne se ronttiponi jäi syömään tyytyväisenä heiniään kun lähdin kotiin.

Oli aika pimeetä ja lunta tuli

Hetki kuivattelua villaloimen kanssa 

Kiitos Hannelle joka sponssas meille ihanan uuden pesuharjan!
Tämmöstä oon himoinnu, hurjan kätevä!