Irtojuoksuttelua ja Nuppu ratsailla

10.4 - Irtojuoksutusta, kenttä ihastuttavan sula. Ilma kaunis ja poni reipas. Nero mukana tallilla, uusina leikkikavereina joku söpö pentukoira ja sekarotuinen huippusoma neitikoira. Braamerin karsinan siivosin.

11.4 - Koska tykkään irtojuoksuttaa, nyt kun se on vielä mahdollista, niin irtojuoksutin taas. Hyvin meni puomeilut.

12.4 - Tarkoitus oli irtojuoksuttaa ja vähän aloteltiinkin, mutta se Braamerin kinner taas naksuili niin kurjasti etten uskaltanut. Kuuluu se naksutus ja näkyy. Inhottavaa. :(

13.4 - Nuppu kävi ratsastamassa! Ilman satulaa, jotenkin tuossa meidän satulassa Nuppu istuu kamalan takana. Liian pieni penkki? Alkumatkasta talutin, loppumatka irtona. Poni oli energinen mutta kiltti. Loppumatkasta laukattiinkin tallille vievällä tiellä oleva ylämäki, siinä kohtaa talutin, hienosti meni, poni ei pukitellut! :)

Braamer maistoi Nupun eväsleivästä minipalan juustoa (YÄK! maahan) ja pari siivua kurkkua (NAM!)
Ei tosiaan siis paljon annettu maistaa, vähän vaan.
Näkkärinpala oli silti lopuksi parasta.

14.4 - Uusi kengittäjä kävi! Sanoi, että ei kengitetä vielä uudelleen, annetaan kavioiden kasvaa että saadaan vuoltua alas. Kintereen napsutus mitä luultavimmin johtuu kavioiden pystyydestä, ponia voi kuulemma liikuttaa ihan normaalisti vaikka naksuttaa, koska ponia ei satu. :) Edellinen kengittäjämme siis on ammattilainen ja todella hyvä, mutta Braamer on ainoa shettis jota hän kengittää. Hän on tottunut kengittämään ratsuja ja siksi Braamer on nyt talvikauden vuoltu kuin ratsut. Shettikset yleensä vuollaan enemmän samaan tyyliin kuin ravurit, matalemmat kannat yms. Itse en edes huomannut Braamerin kavioiden pystyyttä kunnes Asta siitä minulle sanoi. Hävettää ihan, mutta olen sen verran uusi näissä, ettei voi minkään. Oppia ikä kaikki. Ponilla ei ole mitään kipua tuosta kintereestä ja kohta asia on muutenkin saatu hoidettua. Ei siis paniikkia. :)

Kengittäjän lähdettyä irtojuoksutin ponia. Hyppyytin pari pientä estettä, sen jälkeen laitoin korotetut ravipuomit: eka korotettu, toka maassa, kolmas korotettu, neljäs maassa. Välit vähän päälle 60cm. Hienosti meni ravissa, reipas hieno poni. Sitten Braamer vähän innostui ja alkoi laukkailla. Noh, laukatkoon pari kierrosta, viksu poni ei mene puomeille laukassa, vaan laukkaa ohi, jos sitä ei erikseen pyydä puomeille. Muutaman kierroksen laukkaili näin, ohi puomeista. Yht'äkkiä se kuitenkin ryntäsi hurjassa kiitolaukassa kohti puomeja, minä kauhulla katoin että nyt se menee nurin nuihin!! Niin ei, ponnistaa ennen ekaa puomia ja laskeutuu viimeisen taa. Siis herranenaika!! Kipitin tallista mitan, mittasin, ja tulokseksi sain, että vähän alle metrinen poniliiniseni hyppäsi muutamaa senttiä yli KAKSI JA PUOLI METRIÄ!! 
On siinä ponissa pomppua, enpä oo kokeillu paljonko menisi korkeutta. Pituutta löytyy.

Loppukäynnit ja poni talliin mittaukseen, josta tulokseksi sain rullamitalla kenkien kanssa muistaakseni 98 cm. Tallissa oli kolme tyttöä, he innostuivat Braamerista ihan hurjasti. Eipä sitten tarvinnut itse ponia harjata, kun se tehtiin sukkelasti puolestani. Yksi tytöistä pyysi saada käydä ponin selässä ja koska kaikki tytöt olivat pieniä ja hoikkia (just eikä melkeen Braamer kokoisia) niin annoin kaikkien vuorollaan käydä selässä. Ponia ei haitannut mikään muu kuin se, että nenän edessä ei ollut ruokaa.

Annoin tytöille luvan taluttaa ponin tarhaan, itse kuljin mukana. Yksi tytöistä (omistaa itsekin hevosen) talutti ponia ja kaksi muuta istuivat vuorotellen selässä (toinen puolet matkaa ja toinen puolet). Poni käveli rauhallisesti eikä pistänyt pahakseen. Tosin taluttajaa se kerran puri?! Ei ole koskaan ennen purrut ketään! Portilla sanoin että nyt pitää tulla alas selästä ja avasin kaksi alinta lankaa (poni menee ylimmän ali aina, näin iso torinheppa Poku pysyy kivasti tarhassa vaikka olisi portilla). Tässä vaiheessa taluttaja tyttö oli päästänyt ponista irti (kuulemma luuli että kaveri oli jo tullut alas selästä).. Poni innoissaan kirmasi vapauteen, tyttö yhä selässään! Alashan se tyttö tuli, nousi ylös, ja totesi nauraen että ei sattunut. Katsoi taakseen, tajusi tippuneensa paskakasaan ja nauroi kahta kauheammin, kaikki me muut mukana. Onneksi ei ollut tuoretta lantaa, vaan semmosta vanhaa ja hilusta. Pitää tästä eteenpäin kuitenkin vahtia tarkemmin jos on tyttöjä ponin kanssa.. vaikka olisivat hevosenomistajia. Taas sitä opittiin jotain.

Ainii ja kotimatkalla fasaanikukko meinasi juosta auton alle ylittäessään tietä! Onneksi tiesin ettei takanani tule autoa niin pystyin jarruttamaan rajusti ja törmäykseltä vältyttiin! :)

Tässä kooste kaikista noista irtojuoksutuskerroista. Tekijänoikeudet on niin hankala juttu, että ei nyt oo mitään taustamusiikkeja. En tiedä mitä vois käyttää, vinkkiä saa heittää.

Kuten videosta huomaa, poni tosiaan kiertää puomit jos sitä ei pyydä niille. Ja tuo että se kokoajan pysähtelee tuijjottamaan minua johtuu siitä, että 

a) se on laiska ja käyttää hyväkseen keskittymistäni kännykällä kuvaamiseen

b) sitä kiinnostaa kovasti tuo kännykkä kun kuvaan

Menee paljon paremmin silloin kun en kuvaa. Kun kuvaan, ei voi keskittyä yhtähyvin poniin, juosta mukana yms.